Kyselytunnin aiheet ovat olleet viime aikoina esillä mediassa. Syöpähoitoihin pääsyn viivästymisestä on kertonut Ylen MOT. Helsingin Sanomat taas uutisoi torstaina, että köyhät perheet jättävät jopa lasten sairaalahoitoa väliin, koska asiakasmaksut ovat heille liikaa.

– Tiedän, miltä tuntuu olla syöpäsairaan läheinen ja odottaa tietoa. Siksi en voi ymmärtää, miksi hallitus pidensi hoitotakuun kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Joillekin tuo aika voi määrittää koko loppuelämän keston, hän sanoi.

– Jos potilaan tila pääsee perusterveydenhuollon viiveen vuoksi pahenemaan, hän tarvitsee myöhemmin raskaampia ja kalliimpia hoitojaksoja. Joidenkin kohdalla se tarkoittaa ohjaamista parantavasta hoidosta palliatiiviseen hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) myönsi, että etenkin syöpien kohdalla viivästynyt diagnoosi voi dramaattisella tavalla vaikuttaa hoivan ennusteeseen.

– Siksi tämä hallitus on kaikista niukkenevista, niukoista taloudellisista resursseista huolimatta panostanut omalääkäri-omahoitaja-omatiimimallin kehittämiseen. Jotta meillä olisi hoidon jatkuvuus mahdollisimman hyvää ja jotta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saataisiin diagnosoitua sairaudet ja siten myöskin ennustettua parempaa toipumista potilaalle, hän sanoi.

Hoitotakuusta Rydman totesi, että vaikka jokin takuu olisi laissa määrätty, se ei silti aina tarkoita – eikä ole tarkoittanut aikaisemminkaan – että takuu todella toteutuisi.

– Iloinen asia kuitenkin on, että hoitoon pääsee edelleen siinä kahden viikon määräajassa noin 85 prosenttia potilaista, ja siinä kolmen kuukauden määräajassa käytännössä 100 prosenttia. Se ei tietysti poista, että yksittäistapauksissa voi sitten viivästyä kohtalokkaallakin tavalla, ja tämä on aina tietysti hirvittävä tragedia, mutta ihan jokaiseen tapaukseen ei politiikan keinoinkaan pystytä tarttumaan.

RYDMAN toisti kyselytunnin mittaan useampaan otteeseen tiedon, että 85 prosenttia potilaista pääsisi hoitoon kahden viikon määräajassa. Muiden muassa SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm haastoi ministerin esittämän luvun.

– THL:n uusimman tilaston mukaan se on 70, eli 30 prosenttia suomalaisista ei pääse hoitoon tässä ajassa, jota te nyt esititte.

Malm nosti esiin myös sen, että pohjoismaisessa vertailussa Suomi laahaa syövän hoidossa jäljessä. Hän huomautti, että Tanska nousi Pohjoismaiden kärkeen, kun maassa ryhdyttiin panostamaan hoitotulosten parantamiseen myös rahallisesti.

– Syöpädiagnoosin saa Tanskassa keskimäärin kahdessa viikossa. Suomessa 4-36 viikossa. Ero on valtava, Malm sanoi ja kysyi ministeriltä, miksi Suomi on takamatkalla.

Rydman vastasi saaneensa tietonsa perusterveydenhuollon pariin pääsystä sosiaali- ja terveysministeriöstä tänään. Pohjoismaisesta vertailusta hän nosti esiin maiden taloudellisen tilanteen.

– Tässä tullaan monenlaisiin kysymyksiin, ensinnäkin tietysti siihen, paljonko on käytettävissä olevaa rahaa. Norja ja Ruotsi ovat merkittävästi varakkaampia maita kuin Suomi, hän sanoi ja syytti edellistä hallitusta maan ajamista velkakurimukseen, joka rajaa taloudellista liikkumavaraa.

OPPOSITIO syytti hallitusta myös siitä, että asiakasmaksujen vuoksi ihmiset eivät hakeudu hoitoon. Laine-Nousimaan mukaan kodeissa tehdään valintaa – otetaanko sairaalalasku, maksetaanko lääkkeet vai ostetaanko perheelle ruokaa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen huomautti, että ensi vuonna tilanne pahenee, kun asiakasmaksuja korotetaan.

– Terveydenhuollosta on tulossa Suomessa yhä selkeämmin luokkakysymys. Toisilla on siihen varaa ja toisilla ei, Sarkkinen sanoi.

Rydman vastasi kaikille asiakasmaksut esiin nostaneille edustajille samalla tapaa. Hän painotti, että on olemassa tapoja, joilla pienituloisia suojataan. Asiakasmaksuja on mahdollista kohtuullistaa ja ne on mahdollista jättää kokonaan perimättä tilanteessa, jossa potilaan taloudellinen tilanne on erityisen huono. Lisäksi suojaa antavat asiakasmaksukatot ja myös toimeentulotuessa sairastamisen kulut on mahdollista huomioida, hän sanoi.

Rydman syytti oppositiota väärän tiedon levittämisestä. Hän käytti myös termiä ”oppositiopropaganda”.

– Ei, liian korkeat asiakasmaksut eivät ole syy sille, että ihmiset eivät pääse hoitoon. Itse asiassa nimenomaan se, että täälläkin salissa opposition toimesta välitetään tällaista viestiä, johtaa juuri niihin väärinkäsityksiin, joita ihmisillä on, että ihmiset jättäytyvät menemästä hoitoon peläten sitä, että nyt ei ole varaa maksaa, hän sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) muistutti, että Lääkäriliitto on varoittanut, että monille asiakasmaksut ovat este hoitoon hakeutumiselle.

– Ja kun te sanotte, että tämä ei pidä paikkaansa, että ihmiset eivät joutuisi valitsemaan ruoan, lääkkeiden ja hoitoonpääsyn välillä. Kuinka vieraantunut te voitte olla tavallisen suomalaisen arjesta? Suomen syöpäpotilaat ry on tehnyt kyselyn, ja syöpäsairaista joka neljäs kertoo, että on joutunut tinkimään ruuasta korkeiden asiakasmaksujen vuoksi. Ministeri Rydman, ovatko nämä syöpäpotilaat mielestäsi väärässä, Tuppurainen haastoi.

RYDMAN toisti, ettei Suomessa ole pakko valita ruuan, lääkkeiden tai hoidon välillä. Hänen mukaansa vaatii kuitenkin omaa aktiivisuutta, jotta asioista pystytään huolehtimaan. Hän nosti esiin kansanedustaja Mia Laihon (kok.) aiemmin esittämän kysymyksen.

Laiho totesi, että kun itse tai läheinen sairastuu, voimavarat pitäisi voida käyttää paranemiseen, ei sairaalalaskujen laskemiseen – laskujen seuraamiseen ja maksukaton täyttymisestä huolehtimiseen. Laihon mukaan se on kohtuuton taakka ihmiselle, jolla voimavarat ovat muutoinkin vähissä. Hän kysyi ministeriltä, voidaanko Suomessa siirtyä maksukattojen automaattiseen seurantaan.

– Olisi suotavaa, että meillä olisi sellainen järjestelmä, joka automaattisesti huomioisi nämä ja toteaisi, että maksukatto on tullut täyteen, Rydman sanoi.

Rydman sanoi toivovansa, että tulevaisuudessa tällainen järjestelmä pystytään luomaan ja ottaa käyttöön.